{"id":17,"date":"2022-07-31T07:54:25","date_gmt":"2022-07-31T07:54:25","guid":{"rendered":"https:\/\/kadence.pixel-show.com\/homesteading\/?page_id=17"},"modified":"2026-07-23T12:00:26","modified_gmt":"2026-07-23T09:00:26","slug":"alueen-historia","status":"publish","type":"page","link":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/en\/alueen-historia\/","title":{"rendered":"History of area"},"content":{"rendered":"<style>.kb-row-layout-id17_840ce6-fa > .kt-row-column-wrap{align-content:start;}:where(.kb-row-layout-id17_840ce6-fa > .kt-row-column-wrap) > .wp-block-kadence-column{justify-content:start;}.kb-row-layout-id17_840ce6-fa > .kt-row-column-wrap{column-gap:var(--global-kb-gap-md, 2rem);row-gap:var(--global-kb-gap-md, 2rem);max-width:500px;margin-left:auto;margin-right:auto;padding-top:120px;padding-bottom:80px;grid-template-columns:minmax(0, 1fr);}.kb-row-layout-id17_840ce6-fa{background-image:url('http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/wk\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/Wittingin-Rodoniitti.webp');background-size:cover;background-position:53% 46%;background-attachment:fixed;background-repeat:no-repeat;}.kb-row-layout-id17_840ce6-fa > .kt-row-layout-overlay{opacity:1;background-color:var(--global-palette1, #3182CE);mix-blend-mode:multiply;}@media all and (max-width: 1024px), only screen and (min-device-width: 1024px) and (max-device-width: 1366px) and (-webkit-min-device-pixel-ratio: 2) and (hover: none){.kb-row-layout-id17_840ce6-fa{background-attachment:scroll;}}@media all and (max-width: 1024px){.kb-row-layout-id17_840ce6-fa > .kt-row-column-wrap{grid-template-columns:minmax(0, 1fr);}}@media all and (max-width: 767px){.kb-row-layout-id17_840ce6-fa > .kt-row-column-wrap{grid-template-columns:minmax(0, 1fr);}}<\/style><div class=\"kb-row-layout-wrap kb-row-layout-id17_840ce6-fa alignnone kt-row-has-bg kt-jarallax wp-block-kadence-rowlayout\" data-img-position=\"53% 46%\" data-img-size=\"cover\"><div class=\"kt-row-layout-overlay kt-row-overlay-normal\"><\/div><div class=\"kt-row-column-wrap kt-has-1-columns kt-row-layout-equal kt-tab-layout-inherit kt-mobile-layout-row kt-row-valign-top\">\n<style>.kadence-column17_d477e3-0c > .kt-inside-inner-col{padding-top:0px;}.kadence-column17_d477e3-0c > .kt-inside-inner-col,.kadence-column17_d477e3-0c > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column17_d477e3-0c > .kt-inside-inner-col{column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column17_d477e3-0c > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;}.kadence-column17_d477e3-0c > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kadence-column17_d477e3-0c > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column17_d477e3-0c{position:relative;}.kadence-column17_d477e3-0c, .kt-inside-inner-col > .kadence-column17_d477e3-0c:not(.specificity){margin-top:0px;}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column17_d477e3-0c > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 767px){.kadence-column17_d477e3-0c > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column17_d477e3-0c inner-column-1\"><div class=\"kt-inside-inner-col\"><style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_7a66b0-7c, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_7a66b0-7c[data-kb-block=\"kb-adv-heading17_7a66b0-7c\"]{padding-top:0px;padding-bottom:25px;margin-top:0px;margin-right:0px;margin-bottom:0px;margin-left:0px;text-align:center;font-size:var(--global-kb-font-size-xl, 3rem);font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_7a66b0-7c mark.kt-highlight, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_7a66b0-7c[data-kb-block=\"kb-adv-heading17_7a66b0-7c\"] mark.kt-highlight{font-style:normal;color:#f76a0c;-webkit-box-decoration-break:clone;box-decoration-break:clone;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_7a66b0-7c img.kb-inline-image, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_7a66b0-7c[data-kb-block=\"kb-adv-heading17_7a66b0-7c\"] img.kb-inline-image{width:150px;vertical-align:baseline;}@media all and (max-width: 767px){.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_7a66b0-7c, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_7a66b0-7c[data-kb-block=\"kb-adv-heading17_7a66b0-7c\"]{padding-bottom:20px;}}<\/style>\n<h2 class=\"kt-adv-heading17_7a66b0-7c wp-block-kadence-advancedheading has-theme-palette-3-color has-text-color\" data-kb-block=\"kb-adv-heading17_7a66b0-7c\">Alueen historia<\/h2>\n\n\n<style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_42e906-33, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_42e906-33[data-kb-block=\"kb-adv-heading17_42e906-33\"]{text-align:center;font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_42e906-33 mark.kt-highlight, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_42e906-33[data-kb-block=\"kb-adv-heading17_42e906-33\"] mark.kt-highlight{font-style:normal;color:#f76a0c;-webkit-box-decoration-break:clone;box-decoration-break:clone;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_42e906-33 img.kb-inline-image, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_42e906-33[data-kb-block=\"kb-adv-heading17_42e906-33\"] img.kb-inline-image{width:150px;vertical-align:baseline;}<\/style>\n<p class=\"kt-adv-heading17_42e906-33 wp-block-kadence-advancedheading has-theme-palette-5-color has-text-color\" data-kb-block=\"kb-adv-heading17_42e906-33\"><strong>Ensimm\u00e4inen varma merkki Vittingin kaivostoiminnasta l\u00f6ytyy Ruotsin kuninkaan Eerik XIV kirjeest\u00e4, joka on p\u00e4iv\u00e4tty 6. maaliskuuta 1563. <\/strong><\/p>\n<\/div><\/div>\n\n<\/div><\/div>\n\n<style>.kb-row-layout-id17_03d1d8-56 > .kt-row-column-wrap{align-content:start;}:where(.kb-row-layout-id17_03d1d8-56 > .kt-row-column-wrap) > .wp-block-kadence-column{justify-content:start;}.kb-row-layout-id17_03d1d8-56 > .kt-row-column-wrap{column-gap:var(--global-kb-gap-md, 2rem);row-gap:var(--global-kb-gap-md, 2rem);max-width:var( --global-content-width, 1290px );padding-left:var(--global-content-edge-padding);padding-right:var(--global-content-edge-padding);padding-top:80px;padding-right:20px;padding-bottom:40px;padding-left:20px;grid-template-columns:repeat(2, minmax(0, 1fr));}.kb-row-layout-id17_03d1d8-56 > .kt-row-layout-overlay{opacity:0.30;}@media all and (max-width: 1024px){.kb-row-layout-id17_03d1d8-56 > .kt-row-column-wrap{padding-top:60px;padding-right:150px;padding-bottom:40px;padding-left:150px;grid-template-columns:repeat(2, minmax(0, 1fr));}}@media all and (max-width: 767px){.kb-row-layout-id17_03d1d8-56 > .kt-row-column-wrap{padding-top:40px;padding-right:30px;padding-bottom:40px;padding-left:30px;grid-template-columns:minmax(0, 1fr);}}<\/style><div class=\"kb-row-layout-wrap kb-row-layout-id17_03d1d8-56 alignnone wp-block-kadence-rowlayout\"><div class=\"kt-row-column-wrap kt-has-2-columns kt-row-layout-equal kt-tab-layout-inherit kt-mobile-layout-row kt-row-valign-top kb-theme-content-width\">\n<style>.kadence-column17_50750c-9a > .kt-inside-inner-col,.kadence-column17_50750c-9a > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column17_50750c-9a > .kt-inside-inner-col{column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column17_50750c-9a > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;}.kadence-column17_50750c-9a > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kadence-column17_50750c-9a > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column17_50750c-9a{position:relative;}.kadence-column17_50750c-9a, .kt-inside-inner-col > .kadence-column17_50750c-9a:not(.specificity){margin-right:40px;}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column17_50750c-9a > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column17_50750c-9a, .kt-inside-inner-col > .kadence-column17_50750c-9a:not(.specificity){margin-right:0px;margin-left:0px;}}@media all and (max-width: 767px){.kadence-column17_50750c-9a > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}.kadence-column17_50750c-9a, .kt-inside-inner-col > .kadence-column17_50750c-9a:not(.specificity){margin-right:0px;margin-left:0px;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column17_50750c-9a inner-column-1\"><div class=\"kt-inside-inner-col\"><style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_4a7f93-8b, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_4a7f93-8b[data-kb-block=\"kb-adv-heading17_4a7f93-8b\"]{font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_4a7f93-8b mark.kt-highlight, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_4a7f93-8b[data-kb-block=\"kb-adv-heading17_4a7f93-8b\"] mark.kt-highlight{font-style:normal;color:#f76a0c;-webkit-box-decoration-break:clone;box-decoration-break:clone;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_4a7f93-8b img.kb-inline-image, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_4a7f93-8b[data-kb-block=\"kb-adv-heading17_4a7f93-8b\"] img.kb-inline-image{width:150px;vertical-align:baseline;}@media all and (max-width: 767px){.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_4a7f93-8b, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_4a7f93-8b[data-kb-block=\"kb-adv-heading17_4a7f93-8b\"]{text-align:center!important;}}<\/style>\n<h2 class=\"kt-adv-heading17_4a7f93-8b wp-block-kadence-advancedheading\" data-kb-block=\"kb-adv-heading17_4a7f93-8b\"><strong>Alueen historia<\/strong><\/h2>\n\n\n<style>.wp-block-kadence-spacer.kt-block-spacer-17_9fd8a6-74 .kt-block-spacer{height:60px;}.wp-block-kadence-spacer.kt-block-spacer-17_9fd8a6-74 .kt-divider{border-top-width:3px;height:1px;border-top-color:var(--global-palette1, #3182CE);width:100%;border-top-style:solid;}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-spacer aligncenter kt-block-spacer-17_9fd8a6-74\"><div class=\"kt-block-spacer kt-block-spacer-halign-center\"><hr class=\"kt-divider\"\/><\/div><\/div>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Ensimm\u00e4inen varma merkki Wittingin kaivostoiminnasta l\u00f6ytyy Ruotsin kuninkaan Eerik XIV kirjeest\u00e4, joka on p\u00e4iv\u00e4tty 6. maaliskuuta 1563. Kirjeess\u00e4 kuningas tiedustelee Hans Ingerssonilta t\u00e4m\u00e4n toiminnasta malmilouhinnan parissa Kyrun (Kyr\u00f6) pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4, josta Ylistaro my\u00f6hemmin erotettiin omaksi pit\u00e4j\u00e4ksi. Kyseess\u00e4 oli Silferberg niminen paikka nykyisess\u00e4 Vittingin kyl\u00e4ss\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuten nimest\u00e4 Silferberg (Hopeavuori) voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, niin alkujaan on ehk\u00e4 haaveiltu hopeakaivoksesta. Maaherra Wernstedt sai kuitenkin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen polttaa (nuotiolouhinta) Wittingin kalliota sylen (1,78 m) syvyydelt\u00e4 ja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 n\u00e4ytteet kuparimalmista Tukholmaan. T\u00e4m\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4asiallinen tavoittelun kohde olisi ollut raudan ohella my\u00f6s kupari.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Wittinki tunnetaan Suomen toiseksi vanhimmasta rautakaivoksesta ja voidaan sanoa, ett\u00e4 vuority\u00f6 Wittingill\u00e4 on antanut alkusys\u00e4yksen Pohjanmaan teollistumiselle. Pohjanmaan ensimm\u00e4inen ruukki perustettiin Orisbergiin vuonna 1676, alun perin Wittingin malmin varaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ainoa &#8221;tehokas&#8221; louhintamenetelm\u00e4 1500\u20131600-luvuilla oli nuotio- eli polttolouhinta. Kaikki siihen tarvittava materiaali oli helposti saatavilla. Tarvittiin vain polttopuuta ja vett\u00e4, sek\u00e4 tietenkin ty\u00f6voimaa. Aluksi kallion p\u00e4\u00e4lle tehtiin nuotio, jolla l\u00e4mmitettiin kallion pinta kuumaksi, joka sen j\u00e4lkeen j\u00e4\u00e4hdytettiin nopeasti kylm\u00e4ll\u00e4 vedell\u00e4. Nopea j\u00e4\u00e4htyminen aiheutti kalliossa halkeilua. Halkeamista ly\u00f6tiin kiilan ja lekan avulla irti lohkareita, joista malmipitoisimmat lajiteltiin silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti erilleen. Huonompi kiviaines eli sivukivi kasattiin valtaviksi r\u00f6ykki\u00f6iksi sivummalle tai niill\u00e4 peitettiin aiemmin hyl\u00e4tty kaivoskuoppa. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6t\u00e4 jatkettiin vuoroin polttamalla ja j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niin kauan, kun se oli kannattavaa. Kuopan kasvaessa my\u00f6s polttopuun tarve kasvoi ja ty\u00f6 vaikeutui lohkareiden noston my\u00f6t\u00e4. Rajoittavaksi tekij\u00e4ksi on saattanut tulla my\u00f6s palamisessa tarvittavan hapen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Sit\u00e4 ei nimitt\u00e4in syv\u00e4n kuopan pohjalle ehk\u00e4 saatu johdettua riitt\u00e4v\u00e4sti. Irrotetut lohkareet on todenn\u00e4k\u00f6isesti nostettu yl\u00f6s hevoskierrosta voimansa saaneella nosturilla tai kuljettimella. Suurin polttamalla louhittu kaivos Vittingill\u00e4 on syvyydelt\u00e4\u00e4n 5,8 metri\u00e4.<\/p>\n\n\n<style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_462482-69, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_462482-69[data-kb-block=\"kb-adv-heading17_462482-69\"]{font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_462482-69 mark.kt-highlight, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_462482-69[data-kb-block=\"kb-adv-heading17_462482-69\"] mark.kt-highlight{font-style:normal;color:#f76a0c;-webkit-box-decoration-break:clone;box-decoration-break:clone;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_462482-69 img.kb-inline-image, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_462482-69[data-kb-block=\"kb-adv-heading17_462482-69\"] img.kb-inline-image{width:150px;vertical-align:baseline;}@media all and (max-width: 767px){.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_462482-69, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_462482-69[data-kb-block=\"kb-adv-heading17_462482-69\"]{text-align:center!important;}}<\/style>\n<p class=\"kt-adv-heading17_462482-69 wp-block-kadence-advancedheading\" data-kb-block=\"kb-adv-heading17_462482-69\"><\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n<style>.kadence-column17_a93c1a-f4 > .kt-inside-inner-col,.kadence-column17_a93c1a-f4 > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column17_a93c1a-f4 > .kt-inside-inner-col{column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column17_a93c1a-f4 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;}.kadence-column17_a93c1a-f4 > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kadence-column17_a93c1a-f4 > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column17_a93c1a-f4{position:relative;}.kadence-column17_a93c1a-f4, .kt-inside-inner-col > .kadence-column17_a93c1a-f4:not(.specificity){margin-right:40px;}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column17_a93c1a-f4 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 767px){.kadence-column17_a93c1a-f4 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}.kadence-column17_a93c1a-f4, .kt-inside-inner-col > .kadence-column17_a93c1a-f4:not(.specificity){margin-right:0px;margin-left:0px;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column17_a93c1a-f4 inner-column-2\"><div class=\"kt-inside-inner-col\"><style>.kb-image17_c44f1d-14 .kb-image-has-overlay:after{opacity:0.3;}<\/style>\n<figure class=\"wp-block-kadence-image kb-image17_c44f1d-14\"><a href=\"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/wk\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Wittingin-kaivokset-asemapiirros.webp\" class=\"kb-advanced-image-link\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2000\" height=\"1257\" src=\"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/wk\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Wittingin-kaivokset-asemapiirros.webp\" alt=\"\" class=\"kb-img wp-image-1225\" srcset=\"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/wk\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Wittingin-kaivokset-asemapiirros.webp 2000w, http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/wk\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Wittingin-kaivokset-asemapiirros-300x189.webp 300w, http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/wk\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Wittingin-kaivokset-asemapiirros-1024x644.webp 1024w, http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/wk\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Wittingin-kaivokset-asemapiirros-768x483.webp 768w, http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/wk\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Wittingin-kaivokset-asemapiirros-1536x965.webp 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 2000px) 100vw, 2000px\" \/><\/a><figcaption><strong>Piirrokseen punaisella merkityt ovat nykyisen reitin kaivokset 13 ja 14. Oikeassa alareunassa Kyr\u00f6nkankaan kes\u00e4tie.<\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ensimm\u00e4inen nuotiolouhittu kaivos l\u00f6ytyi Wittingilt\u00e4 vasta elokuussa 2019. My\u00f6hemmin niit\u00e4 on l\u00f6ytynyt useita lis\u00e4\u00e4. Polttamalla louhitulle kaivokselle ominaista on sile\u00e4 pinta ja py\u00f6re\u00e4 pohja. Wittingin alueella kaivos numero 13 on t\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki. S\u00e4ilynyt nuotiolouhittu kaivos on Suomessa harvinainen, vaikka niit\u00e4 muutamia l\u00f6ytyykin. Wittingin kaivokset ovat kuitenkin ainoat, jotka ovat helposti saavutettavissa ja yleisesti n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Louhintamenetelm\u00e4t muuttuivat 1700-luvulla, kun ruudin k\u00e4ytt\u00f6 yleistyi. Ruudilla louhittaessa kallioon porattiin reik\u00e4. Porausryhm\u00e4\u00e4n kuului yleens\u00e4 kaksi miest\u00e4, joista toinen piti poraa ja toinen l\u00f6i sit\u00e4 lekalla. Kaivosmestari oli merkinnyt porauspaikat, jotka arvottiin porausryhmien kesken. Kun rei\u00e4t olivat tarpeeksi syvi\u00e4, niiden pohjalle kaadettiin karkeaa ruutia. Sitten ne t\u00e4ytettiin tiiviisti tiilimurskalla. Tiilimurskan tiivist\u00e4misen aikana rei\u00e4ss\u00e4 oli ohut rautapuikko, joka otettiin lopuksi pois ja reik\u00e4\u00e4n ty\u00f6nnettiin rikill\u00e4 kyll\u00e4stetty pellavalanka tulilangaksi. Kaikki lataukset r\u00e4j\u00e4ytettiin samanaikaisesti ja lohjenneet kivet nostettiin yl\u00f6s lajiteltavaksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Dynamiittilouhinta yleistyi 1860-luvun lopulla ja oli periaatteiltaan samankaltaista kuin ruutilouhinta, mutta huomattavasti tehokkaampaa. Wittingin kaivostoiminta alkoi kuitenkin hiipua 1900-luvulle tultaessa ja oli sen j\u00e4lkeen l\u00e4hinn\u00e4 kokeilu- ja tutkimustoimintaa. Wittingill\u00e4 on dynamiittilouhintaa k\u00e4ytetty vain v\u00e4h\u00e4isess\u00e4 m\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n<\/div><\/div>\n\n<style>.kb-row-layout-id17_0617a3-13 > .kt-row-column-wrap{align-content:start;}:where(.kb-row-layout-id17_0617a3-13 > .kt-row-column-wrap) > .wp-block-kadence-column{justify-content:start;}.kb-row-layout-id17_0617a3-13 > .kt-row-column-wrap{column-gap:var(--global-kb-gap-md, 2rem);row-gap:var(--global-kb-gap-md, 2rem);max-width:var( --global-content-width, 1290px );padding-left:var(--global-content-edge-padding);padding-right:var(--global-content-edge-padding);padding-top:80px;padding-right:20px;padding-bottom:40px;padding-left:20px;grid-template-columns:repeat(2, minmax(0, 1fr));}.kb-row-layout-id17_0617a3-13 > .kt-row-layout-overlay{opacity:0.30;}@media all and (max-width: 1024px){.kb-row-layout-id17_0617a3-13 > .kt-row-column-wrap{padding-top:60px;padding-right:150px;padding-bottom:40px;padding-left:150px;grid-template-columns:repeat(2, minmax(0, 1fr));}}@media all and (max-width: 767px){.kb-row-layout-id17_0617a3-13 > .kt-row-column-wrap{padding-top:40px;padding-right:30px;padding-bottom:40px;padding-left:30px;grid-template-columns:minmax(0, 1fr);}}<\/style><div class=\"kb-row-layout-wrap kb-row-layout-id17_0617a3-13 alignnone wp-block-kadence-rowlayout\"><div class=\"kt-row-column-wrap kt-has-2-columns kt-row-layout-equal kt-tab-layout-inherit kt-mobile-layout-row kt-row-valign-top kb-theme-content-width\">\n<style>.kadence-column17_54af0f-58 > .kt-inside-inner-col,.kadence-column17_54af0f-58 > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column17_54af0f-58 > .kt-inside-inner-col{column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column17_54af0f-58 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;}.kadence-column17_54af0f-58 > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kadence-column17_54af0f-58 > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column17_54af0f-58{position:relative;}.kadence-column17_54af0f-58, .kt-inside-inner-col > .kadence-column17_54af0f-58:not(.specificity){margin-right:40px;}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column17_54af0f-58 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column17_54af0f-58, .kt-inside-inner-col > .kadence-column17_54af0f-58:not(.specificity){margin-right:0px;margin-left:0px;}}@media all and (max-width: 767px){.kadence-column17_54af0f-58 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}.kadence-column17_54af0f-58, .kt-inside-inner-col > .kadence-column17_54af0f-58:not(.specificity){margin-right:0px;margin-left:0px;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column17_54af0f-58 inner-column-1\"><div class=\"kt-inside-inner-col\"><style>.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_f29f13-65, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_f29f13-65[data-kb-block=\"kb-adv-heading17_f29f13-65\"]{font-style:normal;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_f29f13-65 mark.kt-highlight, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_f29f13-65[data-kb-block=\"kb-adv-heading17_f29f13-65\"] mark.kt-highlight{font-style:normal;color:#f76a0c;-webkit-box-decoration-break:clone;box-decoration-break:clone;padding-top:0px;padding-right:0px;padding-bottom:0px;padding-left:0px;}.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_f29f13-65 img.kb-inline-image, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_f29f13-65[data-kb-block=\"kb-adv-heading17_f29f13-65\"] img.kb-inline-image{width:150px;vertical-align:baseline;}@media all and (max-width: 767px){.wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_f29f13-65, .wp-block-kadence-advancedheading.kt-adv-heading17_f29f13-65[data-kb-block=\"kb-adv-heading17_f29f13-65\"]{text-align:center!important;}}<\/style>\n<h2 class=\"kt-adv-heading17_f29f13-65 wp-block-kadence-advancedheading\" data-kb-block=\"kb-adv-heading17_f29f13-65\"><strong><strong>Kyr\u00f6nkankaantie<\/strong><\/strong><\/h2>\n\n\n<style>.wp-block-kadence-spacer.kt-block-spacer-17_1e7650-c4 .kt-block-spacer{height:60px;}.wp-block-kadence-spacer.kt-block-spacer-17_1e7650-c4 .kt-divider{border-top-width:3px;height:1px;border-top-color:var(--global-palette1, #3182CE);width:100%;border-top-style:solid;}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-spacer aligncenter kt-block-spacer-17_1e7650-c4\"><div class=\"kt-block-spacer kt-block-spacer-halign-center\"><hr class=\"kt-divider\"\/><\/div><\/div>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Kyr\u00f6nkankaantie oli aikoinaan Etel\u00e4-Suomesta Pohjanmaalle ainoa kulkureitti, joka mahdollisti liikkumisen my\u00f6s kes\u00e4aikaan. H\u00e4meenlinnasta Korsholmaan kulkeneesta tiest\u00e4 l\u00f6ytyy merkint\u00f6j\u00e4 jo vuodelta 1459. Nimi juontaa Satakunnan Kyr\u00f6st\u00e4 eli nykyisest\u00e4 H\u00e4meenkyr\u00f6st\u00e4. Ylistaron ja Ilmajoen v\u00e4linen K\u00f6nnintie on osa t\u00e4t\u00e4 vanhaa valtatiet\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tien l\u00e4hes 600 -vuotinen historia on v\u00e4rik\u00e4s, sit\u00e4 on k\u00e4ytt\u00e4neet niin kuninkaat kuin sotajoukotkin. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf on kulkenut tiell\u00e4 ainakin vuonna 1614 matkalla tarkastamaan Etel\u00e4-Suomen kaivosalueita ja kenties tarkastanut Wittinginkin kaivokset ohi kulkiessaan. Toistamiseen h\u00e4n kulki vuonna 1626 tullessaan Narvasta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuningas Adolf Fredrik oli tutustumismatkalla Suomessa vuonna 1752 ja k\u00e4vi tarkastamassa muun muassa Suomenlinnan rakennusty\u00f6maan ja matkusti Kyr\u00f6nkankaan tiet\u00e4 Ylistaronkin l\u00e4pi, Tornion kautta takaisin Ruotsiin. Adolf Fredrik kuoli vuonna 1771 sy\u00f6ty\u00e4\u00e4n \u201dkuninkaallisen illallisen\u201d johon kuului hapankaalia, naurista, kaviaaria, hummeria ja savusilakkaa. J\u00e4lkiruuaksi h\u00e4n nautti viel\u00e4 14 laskiaspullaa ja palanpainikkeeksi shampanjaa. Kerrotaan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ylensy\u00f6nti olisi aiheuttanut kuoleman.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nuijasodan aikana 1596\u20131597 niin Klaus Flemingin joukot kuin nuijamiehetkin ovat kulkeneet Kyr\u00f6nkankaantiet\u00e4. Perim\u00e4tiedon mukaan Nuijamiehill\u00e4 olisi ollut murros (sotilaallinen este) Hietikon \u2013 J\u00e4\u00e4sk\u00e4njoen rajamailla, jossa oli tarkoitus yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 Flemingin joukot. Taistelu k\u00e4ytiin kuitenkin Kurikassa. Ven\u00e4l\u00e4inen sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Mikhail Golitsyn marssitti Kyr\u00f6nkankaantiet\u00e4 tuhansia ratsumiehi\u00e4 sek\u00e4 jalkav\u00e4ke\u00e4, yhteens\u00e4 noin 10 000 sotilasta Ylistaroon. Sotav\u00e4ki leiriytyi Pelmaalle, jossa se ryhmittyi Napuen taisteluun helmikuussa vuonna 1714.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n<style>.kadence-column17_a33bbd-15 > .kt-inside-inner-col,.kadence-column17_a33bbd-15 > .kt-inside-inner-col:before{border-top-left-radius:0px;border-top-right-radius:0px;border-bottom-right-radius:0px;border-bottom-left-radius:0px;}.kadence-column17_a33bbd-15 > .kt-inside-inner-col{column-gap:var(--global-kb-gap-sm, 1rem);}.kadence-column17_a33bbd-15 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;}.kadence-column17_a33bbd-15 > .kt-inside-inner-col > .aligncenter{width:100%;}.kadence-column17_a33bbd-15 > .kt-inside-inner-col:before{opacity:0.3;}.kadence-column17_a33bbd-15{position:relative;}.kadence-column17_a33bbd-15, .kt-inside-inner-col > .kadence-column17_a33bbd-15:not(.specificity){margin-right:40px;}@media all and (max-width: 1024px){.kadence-column17_a33bbd-15 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}}@media all and (max-width: 767px){.kadence-column17_a33bbd-15 > .kt-inside-inner-col{flex-direction:column;justify-content:center;}.kadence-column17_a33bbd-15, .kt-inside-inner-col > .kadence-column17_a33bbd-15:not(.specificity){margin-right:0px;margin-left:0px;}}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-column kadence-column17_a33bbd-15 inner-column-2\"><div class=\"kt-inside-inner-col\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\">My\u00f6s Wittingin kaivosalue on houkutellut kirjavan joukon kulkijoita. Ruotsin vuorihallinnossa toimivan Lorenz Creutzin kerrotaan k\u00e4yneen tarkastamassa kaivoksia. V\u00e4itet\u00e4\u00e4n ett\u00e4 Creutz olisi Suomen rikkain mies kautta aikojen. H\u00e4nen omaisuuttaan oli mahdotonta edes m\u00e4\u00e4ritell\u00e4. Noitavainojen aikana Creutz johti Taalainmaan noituuskomissiota, jossa h\u00e4n tuomitsi poltettavaksi kaksikymment\u00e4 \u201dnoitaa\u201d. Lorenz Creutz nimitettiin amiraaliksi vailla mink\u00e4\u00e4nlaista sotilaskoulutusta ja h\u00e4nest\u00e4 tuli Ruotsin suurimman sotalaivan Stora Kronanin p\u00e4\u00e4llikk\u00f6. \u00d6\u00f6lannin it\u00e4puolella vuonna 1676 Creutz k\u00e4\u00e4nsi laivan taistelutilanteessa liian nopeasti sivutuuleen, jolloin laiva kaatui ja ruutivarasto r\u00e4j\u00e4hti. Stora Kronan upposi ja vei mukanaan Lorenz Creutzin ja yli 800 merimiest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Aikansa ehk\u00e4 tunnetuin murhamies Matti Haapoja aloitti rikollisen uransa Kyr\u00f6nkankaantien varrella. Jo 11-vuotiaana Matti joutui l\u00e4htem\u00e4\u00e4n kotoaan ja k\u00e4veli Kyr\u00f6nkankaantiet\u00e4 Turkuun. Tarkoituksena oli pestautua merimieheksi mutta v\u00e4rv\u00e4ystoimistossa h\u00e4n perui p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4. Muutaman kuukauden kuluttua Matti palasi Ylistaroon. Ensimm\u00e4isen tapponsa Matti Haapoja teki 24-vuotiaana h\u00e4\u00e4talossa Vittingill\u00e4, jossa h\u00e4n l\u00f6i puukolla yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Heikki Impposen kuoliaaksi. Samalla tiell\u00e4 Hietikon ja Tehtaanm\u00e4en v\u00e4lisell\u00e4 mets\u00e4osuudella Haapoja ampui pistoolilla kaveriaan Esaias Nyrhist\u00e4 leukaan. Nyrhinen onnistui kuitenkin pakenemaan ja s\u00e4ilytti henkens\u00e4. Lista Kyr\u00f6nkankaantien tapahtumista on loputon.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Wittingin Kievari on palvellut Kyr\u00f6nkankaantien kulkijoita 1680-luvun lopulta, ensin krouvina ja my\u00f6hemmin kestikievarina, aina vuoteen 1916 saakka.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ensimm\u00e4isi\u00e4 valituksia Kyr\u00f6nkankaantien huonosta kunnosta alkoi tulla 1600-luvun lopulla. Nyt kun el\u00e4mme 2020-lukua, niin asia saadaan varmasti pian kuntoon.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-buttons is-layout-flex wp-block-buttons-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-button\"><a class=\"wp-block-button__link wp-element-button\" href=\"https:\/\/www.landesgeschichte.uni-goettingen.de\/handelsstrassen\/map.php?lat=62.84127253422858&amp;lon=22.54978179931641&amp;z=12\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Viabundus kartta<\/a><\/div>\n<\/div>\n<\/div><\/div>\n\n<\/div><\/div>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Alueen historia Ensimm\u00e4inen varma merkki Vittingin kaivostoiminnasta l\u00f6ytyy Ruotsin kuninkaan Eerik XIV kirjeest\u00e4, joka on p\u00e4iv\u00e4tty 6. maaliskuuta 1563. Alueen historia Ensimm\u00e4inen varma merkki Wittingin kaivostoiminnasta l\u00f6ytyy Ruotsin kuninkaan Eerik XIV kirjeest\u00e4, joka on p\u00e4iv\u00e4tty 6. maaliskuuta 1563. Kirjeess\u00e4 kuningas tiedustelee Hans Ingerssonilta t\u00e4m\u00e4n toiminnasta malmilouhinnan parissa Kyrun (Kyr\u00f6) pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4, josta Ylistaro my\u00f6hemmin erotettiin omaksi&#8230;<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kadence_starter_templates_imported_post":true,"_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"hide","_kad_post_layout":"fullwidth","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"unboxed","_kad_post_vertical_padding":"hide","_kad_post_feature":"hide","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","footnotes":""},"class_list":["post-17","page","type-page","status-publish","hentry"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v28.2 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Vittingin kaivosalueen historia | Wittingin kaivokset<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Ensimm\u00e4inen varma merkki Vittingin kaivostoiminnasta l\u00f6ytyy Ruotsin kuninkaan Eerik XIV kirjeest\u00e4 vuodelta 1563. Ensimm\u00e4inen nuotiolouhittu kaivos l\u00f6ytyi Vittingilt\u00e4 vasta elokuussa 2019.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/en\/alueen-historia\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Vittingin kaivosalueen historia | Wittingin kaivokset\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Ensimm\u00e4inen varma merkki Vittingin kaivostoiminnasta l\u00f6ytyy Ruotsin kuninkaan Eerik XIV kirjeest\u00e4 vuodelta 1563. Ensimm\u00e4inen nuotiolouhittu kaivos l\u00f6ytyi Vittingilt\u00e4 vasta elokuussa 2019.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/en\/alueen-historia\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Wittingin kaivokset\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-07-23T09:00:26+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/wk\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Wittingin-kaivokset-asemapiirros.webp\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Estimated reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"6 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.wittinginkaivokset.fi\\\/en\\\/alueen-historia\\\/\",\"url\":\"http:\\\/\\\/www.wittinginkaivokset.fi\\\/en\\\/alueen-historia\\\/\",\"name\":\"Vittingin kaivosalueen historia | Wittingin kaivokset\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.wittinginkaivokset.fi\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.wittinginkaivokset.fi\\\/en\\\/alueen-historia\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.wittinginkaivokset.fi\\\/en\\\/alueen-historia\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"http:\\\/\\\/www.wittinginkaivokset.fi\\\/wk\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Wittingin-kaivokset-asemapiirros.webp\",\"datePublished\":\"2022-07-31T07:54:25+00:00\",\"dateModified\":\"2026-07-23T09:00:26+00:00\",\"description\":\"Ensimm\u00e4inen varma merkki Vittingin kaivostoiminnasta l\u00f6ytyy Ruotsin kuninkaan Eerik XIV kirjeest\u00e4 vuodelta 1563. Ensimm\u00e4inen nuotiolouhittu kaivos l\u00f6ytyi Vittingilt\u00e4 vasta elokuussa 2019.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.wittinginkaivokset.fi\\\/en\\\/alueen-historia\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"http:\\\/\\\/www.wittinginkaivokset.fi\\\/en\\\/alueen-historia\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.wittinginkaivokset.fi\\\/en\\\/alueen-historia\\\/#primaryimage\",\"url\":\"http:\\\/\\\/www.wittinginkaivokset.fi\\\/wk\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Wittingin-kaivokset-asemapiirros.webp\",\"contentUrl\":\"http:\\\/\\\/www.wittinginkaivokset.fi\\\/wk\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/01\\\/Wittingin-kaivokset-asemapiirros.webp\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.wittinginkaivokset.fi\\\/en\\\/alueen-historia\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\\\/\\\/www.wittinginkaivokset.fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Alueen historia\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.wittinginkaivokset.fi\\\/#website\",\"url\":\"http:\\\/\\\/www.wittinginkaivokset.fi\\\/\",\"name\":\"Wittingin kaivokset\",\"description\":\"\",\"publisher\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.wittinginkaivokset.fi\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"http:\\\/\\\/www.wittinginkaivokset.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.wittinginkaivokset.fi\\\/#organization\",\"name\":\"Wittingin kaivokset\",\"url\":\"http:\\\/\\\/www.wittinginkaivokset.fi\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.wittinginkaivokset.fi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/www.wittinginkaivokset.fi\\\/wk\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/02\\\/Wittingin-kaivokset-favicon.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/www.wittinginkaivokset.fi\\\/wk\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2026\\\/02\\\/Wittingin-kaivokset-favicon.png\",\"width\":2133,\"height\":2133,\"caption\":\"Wittingin kaivokset\"},\"image\":{\"@id\":\"http:\\\/\\\/www.wittinginkaivokset.fi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Vittingin kaivosalueen historia | Wittingin kaivokset","description":"Ensimm\u00e4inen varma merkki Vittingin kaivostoiminnasta l\u00f6ytyy Ruotsin kuninkaan Eerik XIV kirjeest\u00e4 vuodelta 1563. Ensimm\u00e4inen nuotiolouhittu kaivos l\u00f6ytyi Vittingilt\u00e4 vasta elokuussa 2019.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/en\/alueen-historia\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"Vittingin kaivosalueen historia | Wittingin kaivokset","og_description":"Ensimm\u00e4inen varma merkki Vittingin kaivostoiminnasta l\u00f6ytyy Ruotsin kuninkaan Eerik XIV kirjeest\u00e4 vuodelta 1563. Ensimm\u00e4inen nuotiolouhittu kaivos l\u00f6ytyi Vittingilt\u00e4 vasta elokuussa 2019.","og_url":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/en\/alueen-historia\/","og_site_name":"Wittingin kaivokset","article_modified_time":"2026-07-23T09:00:26+00:00","og_image":[{"url":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/wk\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Wittingin-kaivokset-asemapiirros.webp","type":"","width":"","height":""}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Estimated reading time":"6 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/en\/alueen-historia\/","url":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/en\/alueen-historia\/","name":"Vittingin kaivosalueen historia | Wittingin kaivokset","isPartOf":{"@id":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/en\/alueen-historia\/#primaryimage"},"image":{"@id":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/en\/alueen-historia\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/wk\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Wittingin-kaivokset-asemapiirros.webp","datePublished":"2022-07-31T07:54:25+00:00","dateModified":"2026-07-23T09:00:26+00:00","description":"Ensimm\u00e4inen varma merkki Vittingin kaivostoiminnasta l\u00f6ytyy Ruotsin kuninkaan Eerik XIV kirjeest\u00e4 vuodelta 1563. Ensimm\u00e4inen nuotiolouhittu kaivos l\u00f6ytyi Vittingilt\u00e4 vasta elokuussa 2019.","breadcrumb":{"@id":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/en\/alueen-historia\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/en\/alueen-historia\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/en\/alueen-historia\/#primaryimage","url":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/wk\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Wittingin-kaivokset-asemapiirros.webp","contentUrl":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/wk\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Wittingin-kaivokset-asemapiirros.webp"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/en\/alueen-historia\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Alueen historia"}]},{"@type":"WebSite","@id":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/#website","url":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/","name":"Witting mines","description":"","publisher":{"@id":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/#organization","name":"Witting mines","url":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/wk\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/Wittingin-kaivokset-favicon.png","contentUrl":"https:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/wk\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/Wittingin-kaivokset-favicon.png","width":2133,"height":2133,"caption":"Wittingin kaivokset"},"image":{"@id":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"taxonomy_info":[],"featured_image_src_large":false,"author_info":{"display_name":"Wittingin kaivokset","author_link":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/en\/author\/wk18112024\/"},"comment_info":0,"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17"}],"version-history":[{"count":17,"href":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1457,"href":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/17\/revisions\/1457"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.wittinginkaivokset.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}