Wittingin erikoisuus on Ylistaron kuntakivi rodoniitti (Ylistaro kuuluu nykyään Seinäjoen kaupunkiin). Rodoniittia löytyy Suomesta toki muualtakin pieninä muutaman sentin juonteina tai linsseinä, mutta yhtä hyvälaatuista hiomakelpoista rodoniittia ei käyttökelpoisia määriä tiettävästi löydy muualta. Wittingin esiintymän leveys on parhaimmillaan metrin luokkaa, ja korkeuttakin sillä on 3–4 metriä. Rodoniitti on korukivi, joissain yhteyksissä se luokitellaan jopa jalokiveksi. Aiemmin on oletettu, että rodoniittia löytyy Wittingiltä vain yhdestä kaivoksesta, mutta syksyllä 2021 löytyi iso esiintymä myös toisesta kaivoksesta.
 
Rodoniitin syntyhistoria on mielenkiintoinen. Muinaiseen merenpohjaan kerrostunut mangaanisaostuma, joka on sisältänyt sopivan määrän kvartsia, on kaksi miljardia vuotta sitten kallioperän kehitysvaiheessa valtavassa paineessa ja kuumuudessa kehittynyt rodoniitiksi.
 
Esiintymän tarkkaa löytämisajankohtaa ei tiedetä, mutta varmaa on kuitenkin se, että Wittingin rodoniitista valmistettiin korurasia Venäjän keisarinnalle Aleksandra Fjodorovnalle (1798–1860). Korurasia oli näytteillä ensimmäisessä maailmannäyttelyssä Lontoon Kristallipalatsissa vuonna 1851. Perimätiedon mukaan myös keisarinna Katariina Suuren kruunussa olisi ollut Wittingin hiottua rodoniittia. Eipä siis ihme, että myös Suomen korusepät arvostavat rodoniittia. Sitä käytetään muun muassa Ylistaro-korun kivenä, onhan se oman kunnan kuntakivi. Myös Kalevala Koru ja lukemattomat muut korusepät ja harrastajat käyttävät rodoniittia materiaalinaan.