Wittingin kaivokset
Wittingin vanhat kaivokset vievät aikamatkalle vuosisatojen takaiseen kaivoshistoriaan. Wittingin kaivosalue on tiettävästi Suomen ainoa vapaasti vierailtava vuosisatojen takainen kaivosalue, jossa historia on yhä nähtävissä alkuperäisessä ympäristössään. Helppokulkuinen luontopolku johdattaa kävijät tutustumaan ainutlaatuiseen kulttuuriperintöön, ja kohde soveltuu retkikohteeksi koko perheelle.
Kaivos 1
Koko: 4,1 m x 6,8 m, syvyys 5,5 m
Louhittu kokonaismäärä: 153 m³, 383 tonnia
Louhinta-aika: 1800-luvulla
Louhintatapa: Räjäyttämällä ruudilla ja myöhemmin dynamiitilla
Erityistä: Kaivosalueen viimeisimpiä kaivoksia
Kaivos 2
Koko: 3,0 m x 4,4 m, syvyys 4,5 m
Louhittu kokonaismäärä: 59 m³, 148 tonnia
Louhinta-aika: 1800-luvulla
Louhintatapa: Räjäyttämällä ruudilla
Erityistä: Kaivoksesta löytyy esiintymä rodoniittia, jota on käytetty myös korujen valmistukseen
Kaivos 3
Koko: 3,3 m x 5,6 m, syvyys ei tiedossa
Louhittu kokonaismäärä: Ei tiedossa
Louhinta-aika: 1700–1800-luvulla
Louhintatapa: Räjäyttämällä ruudilla
Erityistä: Kaivos on täytetty viereisten kaivosten 1 ja 2 sivu- eli jätekivellä
Kaivos 4
Koko: 3,6 m x 4,6 m, syvyys ei tiedossa
Louhittu kokonaismäärä: Ei tiedossa
Louhinta-aika: 1700–1800-luvulla
Louhintatapa: Räjäyttämällä ruudilla
Erityistä: Kaivos on täytetty viereisten kaivosten 1 ja 2 sivu- eli jätekivellä
Kaivos 5
Koko: 4,7 m x 6,7 m, syvyys 5,8 m
Louhittu kokonaismäärä: 183 m³, n. 457 tonnia
Louhinta-aika: 1500-luvun loppupuoli
Louhintatapa: Nuotiolouhinta, jossa kallio on tulen avulla lämmitetty kuumaksi ja jäähdytetty nopeasti vedellä. Nopea lämpötilan vaihtelu on saanut aikaan kallion lohkeilun, jonka jälkeen lohkareet on irrotettu kiilaamalla, irti saadut rautapitoiset lohkareet on silmämääräisesti lajiteltu sivukivestä (vähän malmia sisältävä) ja kuljetettu jatkojalostukseen
Erityistä: Tiettävästi Suomen suurin nähtävillä oleva nuotiolouhittu kaivos
Kaivos 6
Koko: 3,3 m x 6,1 m, syvyys 2,0 m
Louhittu kokonaismäärä: 40 m³, 100 tonnia
Louhinta-aika: 1637
Louhintatapa: Nuotiolouhinta, jossa kallio on tulen avulla lämmitetty kuumaksi ja jäähdytetty nopeasti vedellä. Nopea lämpötilan vaihtelu on saanut aikaan kallion lohkeilun, jonka jälkeen lohkareet on irrotettu kiilaamalla, irti saadut rautapitoiset lohkareet on silmämääräisesti lajiteltu sivukivestä (vähän malmia sisältävä) ja kuljetettu jatkojalostukseen
Erityistä: Arkistoista löytyvien viitteiden mukaan Pohjanmaan maaherra Melcher Wernstedt sai käskyn polttaa Vittingin kalliota sylen syvyydeltä ja toimittamaan kuparinäytteet Tukholmaan tutkittavaksi. Kaivos lienee yksi alueen vanhimmista
Kaivokset 7 & 8
Pieniä kaivauksia
Kaivos 9
Koko: 3,4 m x 2,8 m, syvyys 1,5–2,0 m
Louhittu kokonaismäärä: Ei tiedossa
Louhinta-aika: Ei tiedossa
Louhintatapa: Räjäyttämällä ruudilla
Kaivos 10
Koko: 3,8 m x 2,7 m, syvyys ei tiedossa
Louhittu kokonaismäärä: Ei tiedossa
Louhinta-aika: Ei tiedossa
Erityistä: Kyseessä saattaa olla hiilimiilu. Maahauta, jossa tehdään puuhiiltä hapettomassa tilassa raudan pelkistämistä ja taontaa varten
Kaivos 11
Koko: 2,4 m x 2,0 m, syvyys ei tiedossa
Louhittu kokonaismäärä: Ei tiedossa
Louhinta-aika: Ei tiedossa
Louhintatapa: Räjäyttämällä ruudilla tai polttamalla
Erityistä: Mahdollinen koekaivos
Kaivos 13
Koko: 4,5 m x 4,5 m, syvyys 4,5 m
Louhittu kokonaismäärä: 91 m³, 228 tonnia
Louhinta-aika: 1500–1600-luvulla
Louhintatapa: Nuotiolouhinta, jossa kallio on tulen avulla lämmitetty kuumaksi ja jäähdytetty nopeasti vedellä. Nopea lämpötilan vaihtelu on saanut aikaan kallion lohkeilun, jonka jälkeen lohkareet on irrotettu kiilaamalla, irti saadut rautapitoiset lohkareet on silmämääräisesti lajiteltu sivukivestä (vähän malmia sisältävä) ja kuljetettu jatkojalostukseen
Erityistä: Muoto on poikkeuksellinen. Ensimmäinen Vittingiltä löytynyt nuotiolouhittu kaivos (2019). Puukatos on tehty turvallisuussyistä
Kaivos 14
Koko: 8,95 m x 5,4 m, syvyys 9,0 m
Louhittu kokonaismäärä: 435 m³, 1 087 tonnia
Louhinta-aika: Orisbergin ruukin viimeinen valtaus tehty tähän kaivaukseen vuonna 1829. Sen jälkeen louhittu pääasiassa rodoniittia
Louhintatapa: Ruudilla louhittu ja myöhemmin dynamiitilla myös rodoniittia
Erityistä: Kaivoksesta löytyy alueen suurin esiintymä rodoniittia, josta tehdään myös koruja. 1850-luvulla Ylistaron rodoniitista valmistettiin Venäjän keisarinnalle Aleksandra Feodorovnalle korurasia, joka on ollut esillä kansainvälisessä teollisuusnäyttelyssä Lontoossa v. 1851
Miten uusia kaivoskuoppia voi aina vain löytyä?
Tämänhetkisen tiedon mukaan alueelta löytyy yli 20 erikokoista kaivoskuoppaa. Kesällä 2025 löytyi useampia vielä tarkemmin tutkimattomia kaivoksia lähistöltä. Voi kuulostaa yllättävältä, että uusia kaivoksia löytyy yhä, mutta vuosisadat ovat tehneet tehtävänsä. Kuopat ovat yleensä täynnä vettä ja saattavat näyttää vain lätäköiltä maastossa. Lisäksi niihin on ajan saatossa kertynyt lehtiä sekä oksia ja ne ovat jopa kasvaneet umpeen. Hylättyjä kaivoksia on myös täytetty uuden kaivoksen jätekivellä.
Ensimmäiset lehtijutut herättivät niin paljon kiinnostusta, että turvallisuuden vuoksi oli alettava suunnittelemaan merkattua polkua ja kuoppien aitaamista.
