Rautareitti
Alueen historiallinen metallitalousverkosto
Orisbergin ruukki
Orisbergin ruukki perustettiin vuonna 1676, ja sitä pidetään Pohjanmaan vanhimpana rautaruukkina. Alkuperäinen toiminta perustui rautamalmin jalostukseen, mutta malmin saatavuus oli heikko, ja raaka-ainetta jouduttiin kuljettamaan muualta, mikä teki tuotannosta kallista ja vaikeaa.
Ruukki eli useiden omistajien kautta ja kehittyi vähitellen teollisesta tuotantopaikasta kartano- ja maatalouskeskukseksi, jossa teollinen toiminta hiipui 1800–1900-lukujen vaihteeseen mennessä. Nykyään alueella toimii kesäkahvila ja leirintäalue. Alueen ainutlaatuisia yksityiskohtia ovat uusklassilliset, C.L. Engelin suunnittelemat kahdeksankulmainen puukirkko ja Kotilammen pienessä niemekkeessä oleva doorilaisten pylväiden muodostama avoin temppelipäätyinen kellotapuli.
Orisberg – Kansa Raamattuseura
Östermyran ruukki
Östermyran ruukki oli Abraham Falanderin vuonna 1798 perustama rautaruukki, joka toimi aina 1850-luvulle asti. Nykyisin Östermyran ruukin alue kuuluu Törnävän kartanon rihistorialliseen alueeseen, joka sisältää joen itärinnalla sijaitsevan kartanon sekä länsirannalla luonnonsuojelualueeksi muodostetun Ruutipuiston. Vuonna 1825 Östermyran ruukin alueelle perustettiin Suomen ensimmäinen ruutitehdas Wasastjernan ja valtion yhteistyönä. Toiminta kytkeytyi laajempaan Pohjanmaan ruukkiverkostoon, jossa raudan jalostus oli 1600–1800-luvuilla keskeinen elinkeino.
RKY Kohdetiedot
Wasastjernojen historia Seinäjoella | Seinäjoen kaupunki
Kimon ruukki
Kimon ruukki oli Jepualla ja Oravaisissa toiminut rautaruukki, joka perustettiin 1703 Röykasjärvestä Pohjanlahteen laskevan, monia koskia sisältävän Oravaistenjoen varteen.
Kimon rautaruukin toiminta oli jakautunut kolmeen erilliseen kohtaan joen varrella sekä neljäntenä masuuniin, joka sijaitsi kahdeksan kilometrin päässä alimmasta ruukista. Yläruukilla (Övre hammaren) Röykasjärven rannalla ruukin vesivoimaa sääteli luonnonkivipato, joka on yksi Suomen vanhimmista ja suurimmista.
Vähäkyrö oli tunnettu pläkkyreistään
Yksi tärkeitä alueen metallitalousverkoston käsityöläisryhmistä olivat Vähänkyrön pläkkyrit eli pläkkisepät. He valmistivat ohuesta peltilevystä arkisia käyttöesineitä, kuten kahvipannuja, ämpäreitä, vateja ja muita talousesineitä. Vaikka pläkkyrit eivät olleet suorassa yhteydessä yksittäiseen ruukkiin, heidän työnsä oli osa samaa alueellista metallitalouden verkostoa, jossa kaivokset, ruukit, sepät ja käsityöläiset täydensivät toisiaan.
Vittingin kaivokset olivat osa laajempaa Pohjanmaan rautataloutta. Ruukeissa malmia jalostettiin raudaksi, jota hyödynnettiin edelleen käsityöläisten työpajoissa.
Tutustu myös
Ritarin kotimuseo Ritarin kotimuseo – Historian havinaa Ylistaron asemalla
Alueen historiaa videoina
Tammisunnuntai 1918 | Yle Areena
Muistojen Seinäjoki – Kevari-Witting (YouTube)
Muistojen Seinäjoki – Väärennettyä rahaa (Vimeo)
Muistojen Seinäjoki – Syyttömänä mestattu (YouTube)
Muistojen Seinäjoki – Ylistaron kirkonsilta & Kaukolan lossi (YouTube)
Muistojen Seinäjoki – Lohna ja hoijakka (YouTube)